Hevosen lihavuuskuntoluokitus – mihin arvioisit oman hevosesi?
Hevosen omistajan on usein vaikea määrittää hevosen sen hetkistä lihavuuskuntoa. Koska omistaja näkee hevosen joka päivä, on helpointa käyttää selkeää kehon lihavuuskuntoluokitusta. Varsinkin alkuperäisrotujen, kuten suomenhevosten, shetlanninponien, islanninhevosten ja barokkihevosten lihavuuskuntoa on tärkeää seurata tarkasti, sillä ne lihovat liikaa kaikista helpoiten.
Säännöllisesti tunnustelemalla voit arvioida paremmin, onko hevosellasi terveellinen paino. Hyvä terveen painon mittari on kylkiluiden päällä oleva rasva. Näetkö kylkiluut? Silloin hevosesi on liian laiha. Terveellä hevosella tulee tuntua kylkiluut, joten tarkista tämä säännöllisesti painamalla kädelläsi hevosen kylkiluiden yli. Aivan kuten ihmisillä, hevosilla on tiettyjä paikkoja, johon ne ensisijaisesti varastoivat rasvaa. Yleisimmät paikat rasvan kerääntymiselle ovat lapojen takana, takapuolen päällä ja kaulassa.
Kuvissa hevonen on jaettu kolmeen kuvaan: kaula, kylkiluut ja takapuoli.
Lihavuuskuntoluokka 1-3 on “liian laiha”, 4-6 on “hyvä” ja 7-9 on “ylipainoinen”.
Yksilölliset erot vaikuttavat siihen mihin rasvaa kertyy tai mistä sitä puuttuu. Voi esimerkiksi olla, että takapuoli kuuluu luokkaan “ylipainoinen”, mutta kylkiluut ja kaula kuntoluokkaan “hyvä”. Siksi on tärkeää tarkastella kokonaiskuvaa ja säätää ruokintaa tarvittaessa hyvissä ajoin.
Tarvitsetko apua ruokinnan suunnittelussa?
Voit pyytää maksuttoman ruokintasuunnitelman Vitalbixin rehusarjalla tai kysyä ruokintaneuvoja sähköpostitse info@vitalbix.fi.
